Nuovvaan, jumpat ohi, seuraa pieni tiivistelmä, mitä tehtiin ja mitä yritettiin saada aikaiseksi. Ensin ilmoitusasiaa: treenit tiistaisin ja torstaisin 18:30-20:00, sunnuntaisin 19:00-20:00 Joupin koulussa. Treeneissä tehdään kendoa ja mukaan ehtii hyvin – älä siis uneksi vaan tule jo torstaina treeneihin – riittää, kun tuot itsesi, shinaita saa alkuun lainaan seuralta. Liity meidän SuomiSport-ryhmään linkissä.

Treenit aloitettiin kevyellä alkulämmöllä, eli hölkättiin salia ympäri ja samalla verryteltiin raajoja ja heräteltiin kehoa. Sitten siirryttiin päivän pihviin eli jalkatyöhön ashisabaki . Ensin tapailtiin ayumiashia eli ristiaskelia. Olennaista on, että jalat ovat eteenpäin ja että kantapäät ei tömise.

Kamae eli (valmius)asentoa harjoiteltiin seuraavaksi. Jalat suoraan eteenpäin, n. lantion leveydellä, oikea jalka puoli askelta edellä. Paino jakautuu vähän enemmän vasemman jalan päkiälle, oikeaa jalkaa pystyy liu’uttamaan lattialla. Vasen kantapää on hiukan koholla eikä liikkuessa / valmiudessa kosketa lattiaa.

Kun kamae kuosissa, harjoiteltiin okuriashia eli ns. tavallista kendoaskellusta. Oikea jalka pysyy edessä ja joka askeleen jälkeen tullaan heti omaan kamaehin, josta helppo jatkaa hyökkäystä fumikomi askeleella. Fumikomi-askeleella pyritään liikkumaan tavallista askelta pidempi matka räjähtävästi – kun painonsiirto ja askel oikeat, tulee askeleesta kuuluva pamaus itsestään. Fumikomi on alkuun vähän hankala, mutta sen jujun kuten monen muun saa sitten harjoittelemalla.

Kamae on jaloissa, mutta on se myös käsissä eli miten miekkaa pidetään. Vasen käsi pitää shinain kahvan pohjasta kiinni, ensisijaisesti pikkusormella ja nimettömällä. Keskisormi, etusormi ja peukalo ovat kiertyneet kahvan ympärille. Vasen käsi on vähän alempana kuin oma napa ja noin nyrkin verran irti mahasta. Oikea käsi asetetaan kahvan päälle, vähän väistin eli tsuban alle, etusormi koskettaa tsubaa. Miekan kärki kensen on oman pallean korkeudella, jos shinaita jatkaa toisella mokomalla sen tulisi olla kaverin kurkun – silmän korkeudella.

Subureissa sitten vedettiin edellisiä nippuun. Yksi tapa ajatella subureita tehdessä on rytmittää kädet ja jalat kuin sakset – kun lähdetään liikkeelle oikea jalka siirtyy eteenpäin ja miekka pään päälle (sakset auki) ja leikataan lyömällä miekka eteenpäin ja suljetaan liike vasemmalla jalalla kamaehin (sakset kiinni). Kendossa on tärkeää, että tapahtuu ki ken tai icchi – mieli miekka ja keho yhdessä: miekka osuu, keho liikkuu ja kiai raikuu yhtäaikaa!

Subureiden päälle tapailtiin kirikaeshia, käy lukemassa siitä tuosta vanhasta lisää.

Torstaina uudelleen!