Close

Joululeiri KendoSJK 16.-18.12.2022

Seinäjoen kendoseura Sei Shin Ken Kai ry järjestää joululeirin 16.-18.12.!! 9.-11.12.2022 Seinäjoen lukion tiloissa. Harjoituksia tulee ohjaamaan Mikko Salonen 7. dan kyoshi ja Susanna Porevuo 6. dan renshi Helsingin kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry:stä.English below. Leirin aikataulu:

Aikataulut

Perjantai
19:00 ovet
19:30-20:30 Ji-geiko

Lauantai
10.00-12.00 Kendo kata

12.00-14.00 Lounas

14.00-15.30 Kihonista – Wazaan 

16.00-16.45 Ji-geiko

Sunnuntai

09.30-11.00  Harjoitteista – Keikoon

11.15-12.00 Ji-geiko

Lauantai-illan afterkendoa varten meillä on pöytävaraus ravintola Holy Smokessa.

Ilmoittautuminen

Leirimaksu 30 €. Ilmoittautuminen SuomiSportissa ja maksu verkkokaupassa!

Jos haluat maksaa Smartum / ePassi / Edenred, niin ilmoittaudu meilitse info@kendoseinajoki.fi 

Jos majoitut salissa, ilmoita tietosi myös täällä: https://forms.gle/wsQ6xzn6msaRvEN68

Tapahtuman FB.

Muistiinpanot extra-treeneistä Henri Korkalaisen kanssa

18.-19.7. Henri Korkalainen 5. dan ohjasi seurassamme kolmet harjoitukset. Somessa olenkin jo jotain päivitellyt aiheesta, mutta pyrin kirjoittamaan tähän vähän jäsennellymmin omia muistiinpanoja treenien anneista. Vähän taustoja: Henrin kanssa olen kolistellut shinaita jo jonkin aikaa, aloittaen Lahdessa 2008/2009(?). Henri on enimmäkseen asunut ulkomailla, viimeiset vuodet Hollannissa Amsterdamissa, joten tuo vähän kansainvälistä väriä meidänkin treeneihin. Henri on myös käynyt meillä vieraisilla useampaan otteeseen, mutta parin vuoden koronatauko oli tietty välissä. Joka tapauksessa, kivaa oli ja harjoitukset olivat hyödyllisiä.

Kaikkiaan kolme kahden tunnin settiä, joista yksi oli varattu dan-porukalle pidettiin Joupin koululla 18.-19.7.2022. Treenien teemana oli tehokkuus: saada tekeminen tiiviiksi, teräväksi ja toimivaksi. Näitä asioita haettiin harjoittelemalla jalkatyötä, tutkimalla ja tunnustelemalla pienen lyönnin mekaniikkaa ja parin kanssa tehtävillä erilaisilla waza-harjoitteilla.

Jalkatyössä painotus oli painopisteen siirtämisessä. Sen sijaan, että tobikomissa pyrkisi vain heilauttamaan etujalkaa eteen, pitäisi saada koko keho liikkeelle, jotta fumikomi onnistuisi ja hikitsuke tapahtuisi terävästi. Harjoitteina käytettiin mm. tjoogeburia ayumiashina salia päästä päähän edeten, ottaen vähän normaalia pidempää, venyttävää askelta. Hikitsukea harjoiteltiin korostamalla vasemman jalan mukaan tuontia oikean ohi, jotta saatiin oikea tatsi jalkatyöhön. Jalkatyötä ja erityisesti sen yhteyttä eri lyöntien kanssa kompattiin harjoittelemalla meniä, kotea ja tsukia.

Pienen lyönnin mekaniikkaa tavattiin sellaisenaan että ison lyönnin kautta. Hyödyllinen harjoite Amsterdamin kendodojoilta oli parin kanssa siten, että motodachi pitää meniä käsissään ja kakari harjoittelee siihen lyöntiä. Tällä lailla saadaan helposti erotettua, osuvatko lyönnit menganeen (ritilään) vai menbutoniin (pääläen pehmusteeseen). Periaatteessa sekä isossa että pienessä menissä pitäisi olla sama soundi osuma, rapea pop. Valitettavasti en tajunnut nauhoittaa ääntä, mutta sen kyllä erottaa sitten kokeillessa. Juju, millä tuo saadaan on oikean käden käyttö. Kun heilautetaan miekkaa isossa lyönnissä, miekka nostetaan käsien kamaen säilyessä samana (riippuen välityksistä, kuinka laaja kaaren pitää olla) ja kun tuodaan lyöntiin, niin niveliä käytetään järjestyksessä olkapäät, kyynärpäät, ranteet ja sormet. Pienessä lyönnissä miekka tuodaan lyöntiin käymättä pään päällä, lopun pitäisi olla kuitenkin hyvin samanlainen – oikea nyrkki on lyötävän kohteen kurkun korkeudella ja lyönnin lopussa tenouchi tapahtuu työntämällä oikealla kädellä ja vetämällä vasemmalla. Vasemman käden peukalo käy miltei oikeassa käsivarressa kiinni. Havainnollistava esimerkki tavoiteltavasta asennosta oheisessa kuvakaappauksessa. Esimerkki men-tekniikasta: Kuvassa näkyy käsien ojennus lyönnin lopussa ja shinain taipuminen merkiksi terävyydestä (sae). Huom. jalan asento - oikea jalka on vielä tulossa alas fumikomiin

Parin kanssa tehtävissä harjoitteissa keskityttiin kolmeen perustekniikkaan ja muutamaan wazaan. Harjoittelimme parin kanssa kihon men, kote ja tsuki. Harjoitemuotona käytettiin seuraavaa, myöskin Amsterdamin tuliaisia. Kakari ja motodachi aloittavat yokote etäisyydeltä (kensenit koskettaa). Kakari tekee semen lyöntietäisyydelle ja pidetään n. 0,5 s. hetki ennen tekniikan suorittamista, esimerkiksi debana men. Samaa harjoitemallia käytettiin myös ojiwazan kanssa. Harjoite on samanoloinen kuin meillä suomalaisilla leireillä opittu seme kaeshi -harjoitus, mutta suoraviivaisempi vain. Menissä pyrittiin toteuttamaan jo harjoiteltuja asioita nyt elävään kohteeseen. Koteharjoitteessa kiinnitettiin huomiota jalkatyön suuntaan ja säpäkkyyteen. Koten lyöntimekaniikka on toisaalta vähän hankalampi kuin menin oma, mutta siinäkin pätee samat lainalaisuudet – vasen käsi tekee voiman, oikea ohjaa. Onnistuneen koteosuman jälkeen miekan kärjen pitäisi pompata kotebutonista räväkästi ja osuman pitäisi olla nopea ja terävä. Jalkatyössä oikea jalka menee kohti motodachin oikeaa ja vasen jalka tuodaan todella terävästi – ajatus on, että vasen polvi tulee oikean viereen. Erityisesti debana kotessa tulee huomata, että askeleen ei tarvitse olla kovin pitkä eteenpäin – motodachin liikkuminen vie tilan pieneksi.

Tsukin harjoittelussa oli useampi minulle tärkeä huomio. Ensimmäisenä etäisyys – harjoittelimme tsukia melko pitkältä etäisyydeltä. Tämä hyödyttää siksi, että kädet ojentuvat pistoon ja toisaalta vaikka pisto menisi ohi, ei miekan kärki käy yhtä syvällä kuin lähempää tehdessä. Tsukia pitää tehdä rohkeasti – oikealla otteella huti menneetkin pistot eivät ole iso ongelma. Piston ei tarvitse suuntautua kovin pitkälle kaverin niskan läpi vaan riittää, että miekan kärki käy kurkun puolivälissä. Erittäin olennainen osa on piston zanshin – heti piston jälkeen miekka tulee vetää pois! Kun miekka vedetään heti pois, ei huti menneet tai sen puoleen oikeaan osuneetkaan iskut aiheuta turhan paljon haavereita. Verrattuna meniin ja koteen, fumikomin funktio on hiukan erilainen. Menissä ja kotessa fumikomilla tehdään voimakas hikitsuke ja pyritään jatkamaan liikettä eteenpäin. Tsukissa fumikomi muistuttaa enemmän hikiwazan omaa – fumikomin tarkoitus on saada keho liikkumaan takaisin päin osuman jälkeen. Tämä osaltaan tehostaa miekan pois vetoa ja tekee tsukista turvallisemman harjoitella.

Ojiwaza osuudessa harjoiteltiin erilaisia suriage ja kaeshi wazoja. Kuten aina, ojiwazan harjoittelu vaatii, että motodachi tekee oman osuutensa kunnolla – jos eism. men on jäykin käsin tehty, ei siihen juurikaan voi suriagea harjoitella. Jos taas men on liian iso, ei harjoitteesta ole juuri hyötyä tositilanteita varten. Uutena minulle tuli tehokas kote kaeshi men waza, jossa kaeshi tehdään vain nostamalla oma miekka koten eteen ja siitä välittömästi vastaiskuna men. Erittäin helppo tekniikka, jota tulen mielelläni kokeilemaan. Ojiwazoja harjoiteltiin ylempänä mainitulla formaatilla, jossa kakarin semen jälkeen sekä kakari että motodachi pitävät pienen hetken, ennen kuin lähdetään tekniikkaan. Tuo pieni tauko ei oel tarkoitus pitää minään lepohetkenä vaan paineen keräämisenä. Hyödyllinen harjoitusmuoto!

Kiitokset vielä Henrille vierailuista, oli mukava keikota (liian pitkän) tauon jälkeen! Toivottavasti seuraava kerta on pian! Katsotaan, josko saataisiin porukka kasaan ja läksittäisiin vastavierailulle Hollantiin! NKR eli Hollannin kendoliitto järjestää jo muutaman viikonkuluttua seminaarin Nabeyama-sensein kanssa, joka tullee vähän äkkiä mutta ensi keväänä sitten Ijima Cuppiin, kenties!

Seinäjoella kendoa 10 vuotta!

Alkuvuodet 2012=>

Ensimmäiset harjoitukset olivat tammikuussa 2012. Alunpitäen meidän piti olla Pohjan koululla, mutta johtuen puuhamiehen homespäästä, ei meillä ollut avainta saliin. Joka tapauksessa ensimmäiset treenit järjestettiin ja oikein lehtijutulla muistettiin, kuva Ilkka 13.1.2012: ryhmä kuva 1. harjoituksista

Kendon harrastaminen alkoi Seinäjoella tammikuussa 2012. Olin muuttanut Seinäjoelle syksyllä 2011 Lahdesta ja päätin, että jatkan kendon harrastamista kotimaisemissa. Jonnet eivät muistakaan mutta joskus internetissä keskustelupalstat olivat kova sana ja perustinkin langan potku.netin foorumille, jossa tiedustelin, olisiko muita kiinnostuneita alueella. Kiinnostuneita löytyi!

Kevään mittaan harjoiteltiin kerran viikossa jo mainitulla Pohjan koululla, joka sopi erinomaisesti kendon harrastamiseen lankkulattiansa ansiosta. Kendotreeneissä kävi noin kymmenen henkeä ja into oli kova! Saimme toiminnan hyvään vauhtiin Shigetomi-sensein, kendo kyoshi 7. dan, avulla. Shigetomi oli Japanin kendoliiton lähettämä valmentaja, joka asui Suomessa ja kiersi ohjaamassa harjoituksia eri seuroissa ja osallistui maajoukkueen valmentamiseen. Myöhemmin Shigetomi-sensei nimesi seuramme. Yhteiskuvassa mukana myös Vaasan kendoseuran jäseniä! Ryhmäkuva Shigetomi-sensein treeneistä

Seuran toimintaan saatiin paljon lisää draivia innostuneiden uusien harrastajien lisäksi myös japanilaisten vaihto-oppilaiden kanssa. Takeru (2012) ja Takumi (2014) tomivat hyvinä kirittäjinä meille ja saimme heidän näyttöä siitä, miltä kendo näyttää, kun on ns. pomppua! Vuoden lopussa saatiin Seinäjoelle ensimmäinen dan Helsingin syysleirin yhteydessä ja oli siellä muutenkin mukavaa!

Vuosi 2013 lähti hienosti liikkeelle, kun saimme vieraaksemme Kubo Takanori -sensein, kendo kyoshi 7. dan. Ryhmäkuva Vaasan kendoseuran kanssa pidetyistä treeneistä ohessa. Kubo-sensein opetus oli innostavaa ja hän palasikin Suomeen ohjaamaan Porin kendoleirin 2014. Ryhmäkuva Kubo-sensei helmikuu 2013Samana vuonna saimme virallisesti yhdistyksen pystyyn ja seuralle nimen Sei Shin Ken Kai ry Shigetomi-senseiltä. Nimi tarkoittaa puhtaan / vilpittömän sydämen miekkaseuraa. Seuran logo mukailee helavyön helaa ja löytyypä sydän-teema siitäkin.

2014 pääsimme myös osallistumaan joukkueella ja yksilöissä kendon SM-kisoihin Lahdessa. Tuolta reissulta saatiin juniorimenestystä, Jemina Huhtamaalla fighting spirit ja Tuomas Siuruaiselle pronssia! https://www.facebook.com/FinnishKendoAssociation/photos/a.254657164691635/371657966324887/?tn=%2CO*F

Seinäjoen kendoseura ei olisi päässyt näin hyvään vauhtiin ilman kendokavereiden apua muissa seuroissa. Seinäjoella on käynyt leirien tai tavallisten harjoitusten yhteydessä väkeä suurimmasta osasta suomalaisista kendoseuroista ja onpa muutama ulkomaan eläväkin mukaan mahtunut. tuomarit kendosm 2014

Toiminnan vakiinnuttaminen 2014 eteenpäin

Seinäjoen kendoseura on pyrkinyt järjestämään säännöllisesti leirejä vähintään kaksi kertaa vuodessa, aina treenikauden päätteeseen jouluna / keväällä. Tämän perinteen avulla olemme saaneet kokeneita ohjaajia ja meidän seuran ulkopuolisia osallistumaan meidän toimintaan. Tämä on erittäin hyödyllistä siksi, että näin saadaan nostettua tekemisen tasoa meilläkin ja ennenkaikkea se on todella hauskaa!

2014 oli myös merkittävä kun saimme isännöidä Saito Koji -senseitä, kendo kyoshi 8.dan. 6.4.2014 Ilkassa julkaistiin juttu tuosta vierailusta, ohessa kuvakaappaus skannista. Saito-sensei oli kokenut Suomen kävijä ja ollut useasti vieraisilla. Saito-sensein mukana oli hänen opiskelijoitaan ja saimme huikeaa opetusta viikon aikana.

Vuosien varrella Seinäjoella on vieraillut mm. kaikki suomalaiset 7. danit, Suomen maajoukkuerinki, olemme isännöineet sekä iaidon että kendon SM-kisat sekä pitäneet liiton leirejä parikin kappaletta. Vuosiin on mahtunut myös osallistumisia leireille meillä ja muualla. SM-kisoista Seinäjoen joukkue on ottanut useampana vuotena pronssia ja onpa meidän seurasta edustettu EM-kisoissakin. Yksi merkittävä vierailu on ollut seuran budojunkkareiden, Jonin ja Jounin, vierailu Iwatate-sensein Shofukan-dojolla, jolla monet suomalaiset kendokat ovat käyneet.

2017 ja eteenpäin

Kendon lisäksi Seinäjoella ollaan kokeiltu liiton muita lajeja, iaidoa ja jodoa. Siinä missä kendoa tehdään bambumiekoin parin kanssa mm. sparraten, niin iaidossa harjoitellaan soolona iaitolla, harjoittelumiekalla. Iaidon katat koostuvat miekan vedosta, leikkauksesta, veren ravistuksesta sekä miekan tuppeen laitosta. Jodoa taas harjoitellaan parin kanssa kata-muodossa, jossa miekkaa vastaan on jo – 128 cm pitkä keppi. Sittemmin Seinäjoella on vakiintunut oma vuoro iaidolle ja varmaan jossain vaiheessa pääsätän testaamaan, miten jodo sujuisi.

2019 oli iso vuosi Seinäjoen kendoseuralle – järjestimme samana vuonna onnistuneesti sekä iaidon että kendon SM-kisat! Pienelle seuralle nämä olivat aikamoiset ponnistukset mutta Kendoliiton avulla hommasti selvittiin kunnialla maaliin. Kisojen järjestämisen jälkeen ajatus oli, että näkyvyys toisi seuralle huomioita ja perusukrussit pursuaisivat uusia innokkaita harrastajia. Sitten tuli 2020 ja koronan myötä hommat niin sanotusti uusiin puihin. Kaikesta huolimatta meillä Seinäjoella ollaan pärjätty koronan kiroissa kohtuu hyvin; esimerkiksi 2021 voittopuolisesti päästiin harjoittelemaan normaalisti omalla porukalla.

Mitä sitten jatkossa? Toivottavasti jossain vaiheessa korona talttuisi ja tilanne palaisi ainakin vähän normaalimmaksi – varsinkin kansainväliset vierailut ovat olleet vähissä. Samalla päästäisiin normaalisti harjoittelemaan uusien ja vanhojen kanssa. Kiitämme meillä vieraisilla käyneitä opettajia ja harrastajia sekä tietty meidän omaa porukkaa – kaikkia niitä, jotka joskus ovat treeneissä käyneet tai vielä käyvät. Kiitos myös yhteistyökumppaneille Seinäjoen kaupungin liikuntapalveluissa joustavasta ja reilusta toiminnasta sekä sponsoreille, mm. H-Autocolor Oy ja Juha Huhtamaa IT-palveluista. Kiitokset Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry:lle huippuhyvien kansallisten leirien järjestämisestä sekä laadukkaan opetuksen ja valmennuksen järjestämisestä.

8.1.2022 suunniteltu 10-v keiko on peruuntunut koronasulun vuoksi, mutta keväämmällä sitten! Seuran facebook-sivulla on vuosien varrelta kuvia sekä tietty täällä blogissa sitä sun tätä. Kommentoi ihmeessä alle omia muistojasi, läheskään kaikkea olennaista tai hauskaa tai hienoa ei varmasti muistanut tähän kirjoittaa.