Close

Miksi kendo – 剣道 – miekan tie?

Aloitin kendon, koska minun tarvitsi liikkua. Useamman vuoden elämä kiertävänä kauppamatkustajana ja päätetyöskentijänä johti siihen, että kärsin niskakivuista sekä koin hankaluuksia mahtua ratin ja penkin väliin. Minua järkevämmät ihmiset olisivat varmasti löytäneet jotain helpompaa ja hauskempaa kuntoilua, mutta kendossa minuun vetosivat myös siistit varusteet ja yhteys japanilaiseen kulttuuriin. Sitä paitsi, pikkupojasta lähtien käytännössä aina olin seurannut elokuvia pääosin miekkailukohtausten vuoksi, joten samuraimiekkailu tietty vei voiton Painonvartijoista aika selkeällä marginaalilla.

Parin ensimmäisen treenikerran jälkeen jouduin hiukan ravistelemaan ennakkokäsityksiäni lajista. Olin yllättänyt, kuinka vaativaa ja raskasta laji oli – toisaalta olin positiivisesti yllättänyt, että kaikki tuntuivat puuskuttavan yhtä lujaa kuin minä! Alussa olin pahasti hukassa mm. japanilaisten termien kanssa, mutta nopeasti omaksuin nämäkin. Tässä vaiheessa aloin jo huomaamaan, että vaikka kendo on suurimmalle osalle meistä “vain” harrastus, niin harjoitteluun suhtaudutaan tosissaan – kun kaikki yrittävät yhdessä, tulee harjoituksista hauskemmat!

Syitä harjoittelun aloittamiseen on monia, mutta kendon varsinainen taika on siinä, mikä saa jatkamaan. Itselleni tärkeä tekijä oli huomata, että erityisesti Suomessa kendosalille ja harjoituksiin ovat tervetulleita kaikki yhteisiin sääntöihin sitoutuneet – iät, sukupuolet, asemat ovat merkityksettömiä. Kun harjoittelukertoja alkoi kertymään jo jonkin verran, aloin ymmärtämään, miksi kendo kirjoitetaan nimenomaan kanjilla 剣 eikä kanjilla 刀 – to eli katana. Ken tarkoittaa kaksiteräistä miekkaa – vastustaja olet sinä itse! Kun sparraat tai kisaat, pääasiallinen este voittamiselle nousee itsestä. Tällöin kendon tarkoitus kehittää harjoittajaansa alkoi ehkä toisella tavalla näkymään harjoittelussa.

Kendo alkaa ja loppuu rei:hin eli kunnioittavaan käytökseen. Mm. kisoissa tämä näkyy siinä, että saatuaan pisteen ei saa tuulettaa. Käytännön harjoittelussa tämä näkyy salietikettinä ja parille tehtävissä kumarruksissa. Kendoa ei voi tehdä yksin, aina tarvitsee parin! Hyvänä puolena salietiketissä on, että sen avulla pärjää missä tahansa kendo dojolla, joko meillä tai maailmalla. Kansainvälisestikin kendo on kohtuullisen yhtäläista kaikkialla, aina harjoitteista salikäytökseen. Tämä helpottaa mm. kansainvälisille leireille osallistumista.

Lopuksi, itse olen saanut kendo-yhteisöstä monia ystäviä – ihmisiä, joiden kanssa on aina ilo ristiä miekat! Tule sinäkin mukaan miekan tielle, näytökset ensi viikolla 15.8. Lyseolla klo 19:30 ja 11-15 Prismassa Hyllykalliolla, tuu morjestamaan!

KKTI 30 vuotta juhlaleiri

Helsingin kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry täytti tänä vuonna 30 vuotta ja juhlan kunniaksi jo perinteeksi muodostuneella syysleirillä ohjauksesta vastasi Suomi-senseiden värisuora Uematsu-sensein johdolla.

Leirillä treenattiin kolmessa porukassa: maajoukkuerinki, kyu-tasoiset ja 1.kyu > omissa ryhmissään. Alkulämmöt ja jigeikot tehtiin isolla porukalla, lisäksi rinkiläiset ottivat paljon shiaiharjoittelua.

Uematsu-sensei painotti opetuksessaan sitä, että kendon pitää olla kaunista! Jos kamae on hyvännäköinen, on siitä helppo tehdä näyttävää ja tehokasta tekniikkaa – ja jos osaa arvokkaasti suorittaa zanshinin, niin ippon on selkeämpi.

Uematsu-senseillä oli hyviä harjoitteita perusasioiden hallintaan. Lähtökohta hyvään kendoon on shizentaissa, luonnollisessa ryhdissä: ollaan valppaana, alavatsan lihakset jännitteisinä, niska paidan kauluksessa kiinni. Shizentaista helppo konsti päästä kamaehin  kävellessä keskeyttää askellus oikean jalan ollessa puolivälissä askelta. Vasemman käden pikkurilli peittää kahvan pohjan, vasemman käden peukalon ensimmäinen nivel on keskilinjalla, vähän navan alapuolella. Peukalon ja etusormen väliin muodostuu V-kirjain kahvan päälle, oikean käden etusormi on hyvin kevyesti koskettaa tsubaa.

Tenouchi eli ote miekasta, ote leikatessa on tärkeä asia – jos tenouchi ei toimi, ei shinain kärkeen saa vauhtia ja tekniikkaa toimimaan. Hyvä konsti tähän: laita kädet suoraan eteesi, kämmenet vastakkain, vedä kevyesti vasenta alas samalla kun siirrät oikeaa hiukan eteen päin. Shinai kädessä lyönnin lopussa vasemman käden ranteessa muodostuu selkeä kulma, vrt. japanin hiragana ku く mutta loivassa kulmassa.

Leirin yhteydessä järjestettiin kyu- ja dan-graduoinnit. Osa kokelaista jäi tällä kertaa rannalle, Gambatte ja lisää yritystä! Kyu-puolella oli selkeästi hakusessa reiho eli etiketti sekä motodachi-toiminta. Toivottavasti meidän omalla leirillä meidän kokelaat osaavat tehdä hommat ns. kunnolla! Dan-puolella iloinen uutinen oli tietty se, että Tuomas Koskinen ja Jouni Haapamäki suorittivat 1. danin – Seinäjoella danillisia alkaa olla hyvä määrä! (4 kpl 1. dan, 1 kpl 2.dan ja 1. 3. dan!). Seuran youtube-kanavalta löytyy soittolista, jossa ko vyökokeet, lisäksi  Toni Niemelä / Kokkolan kendoseuran Shi Dai Shi Go suorittaa 4. danin Jodan-kamaella: https://www.youtube.com/playlist?list=PLNGHdaZULbpxVZs3p_U1HSxDPnZO2bvum

Ensi vuonna uudestaan, loppuvuodesta ehditään käymään Kuopiossa SM-kisoissa ja tietty meillä on oma leiri 2.-4.12. jossa menossa mukana Mikko Salonen, Susanna Porevuo, Kari Ruuhilahti ja Mika Kankainen!