Close

Iaido SM 2019 Seinäjoella 7.4.!

Tervetuloa sunnuntaina 7.4. iaidon SM-kisoihin Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalolle! Kisat alkavat klo 09:00 ja viikonlopun mittaan järjestetään iaidoleiri, johon ovat tervetulleita FKA:n lisenssin omaavat harrastajat – muutkin voivat tulla seuraamaan treenejä! Opettajina toimii suomalaiset 5. danit, José Martinez-Abarca, Tuula Kiviluoto ja Paulus Artimo! Ohessa tärkeää tietoa.

Viikonlopun aikataulu

Perjantai 5.4.
19-21 avoimet harjoitukset Seinäjoen lukio

Lauantai 6.4.
09:00 – Sali aukeaa, rekisteröityminen ja vapaata lämmittelyä
10:00 – 13:00 ensimmäinen harjoitus
13:00 – 14:00 lounas, omatoimisesti, esim. Cafe Vapari
14:00 – 18:00 toinen osa harjoitusta
19:00 => Sauna!

Sunnuntai 7.4. Kisat!
08:00 – Sali aukeaa, lämmittely, järjestäytyminen
08:30 – Yksilöt: mudan, ikkyu-shodan, yudansha
12:00 – Joukkuekisat, palkintojen jako välittömästi joukkuekilpailun jälkeen.
14:00 – 15:00 siivous ja pois salista

Ilmoittautuminen:

Liput hankitaan SuomiSportista, hinta 60 €, kattaa koko viikonlopun (kisat, leirin, majoituksen, saunan). Huom! Tarvitset FKA:n lisenssin, joten osta myös se, jos sinulla ei sitä vielä ole (pitäisi olla, kysy seurasi jäsenvastaavalta). Lisäksi kisaajien tulee ilmoittautua Google Formsin kautta yksilö- ja joukkuekisoihin. Pahoittelut ylimääräisestä vaivasta.
Lippu: SuomiSport
Ilmoittautuminen yksilöihin: Google Forms yksilöt
Ilmoittauuminen joukkuekisaan: Google Forms Joukkueet

Muuta tietoa, paikat, majoitus, jne: 

Seinäjoen Lukio, Kirkkokatu 16, majoitus ja perjantain harjoituspaikka
Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalo, Kirkkokatu 15
Sauna: KK-sauna, n. 400 metriä kisapaikasta linnuntietä  
Cafe Vapari, Urheilutalon kahvila – mahdollisuus keittolounaaseen, myös muuta pikkupurtavaa. Ilmoita, jos haluat vegaanisen keiton tms
Kauppa: K-Market Marttila, Kauppakatu 26, lähellä saunatiloja
Yhteydet: info@kendoseinajoki.fi ! FB-event täällä

Iaido päivän saldoa ja treenimuistiinpanot

Olipahan upeat treenit viikonloppuna! Paulus, Richard ja Mika ohjasivat erinomaiset setit ja saimme hyvää opastusta! Lisäksi tuli uusia vyöarvoja, kun Tuomas, Jouni, Joni ja Markus Seinäjoelta ja Mikko Vaasasta suorittivat 6 kyun – iaido shodan sitten 2020 loppupuolella? Saas nähdä =D 

Iaidossa reiho on vielä hiukan muodollisempaa kuin kendossa. Seisova kumarrus shomeniiin päin ja kumarrus miekalle seisten eli torei: https://youtu.be/UN2rmEbqL2k . Kun tehdään iaido kata, se aloitetaan ja päätetään seuraavasti: https://youtu.be/utWSq94p7HE . Huom! Sageon eli narun joka on kiinni huotrassa (sayassa) solmiminen riippuu harjoiteltavasta tyylisuunnasta. 

Iaidopäivän mitaan ensimmäisellä oppitunnilla Paulus ohjasi meidät kihon tekniikoihin ja harjoitteisiin sekä ensimmäiseen kataan, ipponme mae! Kuten kendossakin, on tärkeää huomata, että nimenomaan vasen käsi tekee töitä! 

Perustekniikoissa oli shomen, lyönti päähän ja kirioroshi, jossa leikataan vaateriin asti. Olennaista on, että kendossa leikkaava liike jatkuu eteenpäin, iaidosa sisäänpäin. Viisi perustekniikkaa: nukitsuke miekan veto ja leikkaus, shomen leikkaus leukaan asti,  kesagiri leikkaus viistosti takinliepeen mukaisesti,, O-chiburi ja yoko-chiburi, lisäksi noto eli miekan poislaitto. 

Katojen puolesta tehtiin 1. Mae 3. Sanpogiri 5. Kesagiri 11. Sogiri ja 12. Nukiuchi. Näistä otettiin videota, jotta voimme harjoitella päiksemme. Muutamia huomioita näihin ja kihoniin: 

  • kuten kendossakin, niin kendoliiton iaidossa lantio on kohtisuorassa vastustajaan ja vasen jalka on miltei suorana ja kantapää ilmassa
  • edelleen samalla lailla kuin kendossa, vasen käsi tekee työt, oikea ohjaa, esimerkiksi nukitsukessa vasen käsi tekee sayabikin reippaasti – saya kääntyy kunnolla selän puolelle
  • kamae on huomattavasti syvempi kuin kendossa, toisaalta askel lyhyempi. Kun leikataan, etujalan varpaista takajalan kantapäähän pitäisi olla miekan pituinen matka (n. 1 m). 
  • miekka leikkaa omalla painollaan – ei tarvitse repiä tai käyttää voimaa 

Iaido-katat check pointtien kera löytyvät täältä, me harjoittelimme ja tulemme kevään mittaan treeneissä harjoittelemaan 1, 5, 7, 11 ja 12.

Iaido

Nykyaikaisen kendōn, japanilaisen miekkaurheilulajin, alkuperä on kenjutsussa ja iaijutsussa, sota- ja asetaidoissa, jotka kehittyivät erityisesti Japanin taistelevien valtioiden aikakaudella 1400-luvun puolivälistä 1600-luvun alkuun. Näiden alkuperäisiä miekan käytön taitoja voi nykypäivänä harjoitella lajissa, jonka tavoite on vaihtunut vastustajan tappamisesta itsensä kehittämiseen:

Iaidō

居合道

Tsune ni itte kyū ni awasu – valmiina kaikkiin haasteisiin

Iaidōsta, toisin kuin monista muista nykyään harjoitettavista budō-lajeista, on yhä useita tyylisuuntia, jotka kukin harjoittelevat omalla tavallaan. Pääosa harjoittelusta tapahtuu yksilö tai parikatoina, eli ennalta määrättyinä liikesarjoina. Kokoava tekijä useimmissa on kuitenkin kata-suorituksen jako neljään osaan: miekan vetoon ja siihen liittyvään hyökkäävään tai puolustavaan tekniikkaan, eli nukitsukeen. Nukitsukesta siirrytään jatkoleikkauksiin ja muihin tekniikoihin, joita voidaan kutsua yleistermillä kiritsuke. Varsinaisten tekniikkojen jälkeen tapahtuu symbolinen veren ravistus miekan terästä eli chiburi ja miekan palauttamiseen huotraan , eli nōtō.

Iaidōn harjoittelu perustuu, kuten yleisesti perinteisten tyylien harjoittelukin, ennaltamäärättyihin muotoihin, katoihin.. Katat toimivat opetustyökaluina, joiden tarkoitus on juurruttaa tyylin teknistä (miekan ja vartalon käyttö) ja periaatetasoista (ajoitus, strategia jne.) sisältöä harjoittelijaan. Usein muodot ovat yksin kuvitteellista vastustajaa vastaan tehtäviä, mutta monet koulukunnat sisältävät myös runsaasti parimuotoja. Tekniikoita on sekä istualtaan että seisaaltaan tehtäväksi, ja moniin erilaisiin skenaarioihin. Kendosta poiketen iaidossa vastustajia voi olla useampia kuin yksi.

Iaidon harjoittelu aloitetaan yleensä Japanin kendoliiton ZNKR iaidō katoilla. Niiden luomiselle oli kaksi syytä. Ensinnäkin luoda kendokoille helposti omaksuttava harjoittelumuoto oikean miekan käyttöön, sillä kendokoiden katsottiin menettäneen kosketuksen lajin juurien kanssa ja unohtaneen harjoitteluvälineen kuvaavan oikeaa miekkaa. Toiseksi ZNKR-katat luotiin normistoksi, jota voitaisiin käyttää sekä kansallisesti että kansainvälisesti graduointeihin ja kilpailuun. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen pohja, joka yhdistäisi perinteiset miekkakoulut eli ns. koryūt. ZNKR-katoja on yhteensä 12, joista ensimmäiset neljä alkavat istumaasennosta ja loput kahdeksan seisten.

ZNKR-katat ovat erinomainen harjoitusmuoto, ja niille iaidokoille, jotka nauttivat kilpailemisesta, tärkeä harjoittelun osa-alue. Kuitenkin, kun iaidoka edistyy, harjoittelun pääpaino siirtyy yleensä laajempiin kokonaisuuksiin, jotka ovat vanhojen koulukuntien tekniikat, edellämainitut koryut. Suomen kendoliittoon kuuluvissa seuroissa harjoitellaan jonkin seuraavien kolmen koulun opeista – Muso Jikiden Eishin ryūta, jolla on noin 500 vuoden katkeamaton historia; Muso Shinden ryūta, opettajalinjaa, joka erkani edellisestä 1700-luvulla ja nimettiin omaksi koulukseen 1932; ja 1600-luvulla perustettua Suiō-ryū Iai Kenpōa.

Iaidōa miekkalajina harjoitellaan kolmella katana-mallisella aseella. Aloittelijat käyttävät bokkenia tai bokutōa, puumiekkaa muovisen huotran kanssa. Hieman edistyneemmät harrastajat käyttävät iaitōa, joka eroa oikeasta, terävästä katanasata – shinkenistä – ainoastaan terän metalliseoksen ja valmistustavan osalta. Iaidōka, iaidon harrastaja, pukeutuu shitagihin (aluspaita), gihin (takki), iaido-obiin (miekkavyö) ja hakamaan (leveät japanilaiset housut). Harjoitusasun yleisin väri on musta.

Tekstin laati: Richard Raurala, kirjoitusvirheet yms. julkaisijan