Sei Shin Ken Kai ry 誠心剣会 Kendo Seinäjoki

Avainsana: graduointi

  • 2026 käynnistetty, 2026 suburia tehty

    7.1. oli kauden ensimmäiset kendotreenit Seinäjoella, jonka kunniaksi tehtiin 2026 suburia porukalla pidemmissä ja lyhyemmissä pätkissä. Hattua päästä koko porukalle, hienoa sinniä oli aistittavissa, vaikka laskun pitäminen oli vähän haastavaa. Pitkät toistosarjat ovat melko perinteinen tapa opettaa kendoa – ajatus on, että kun tekee riittävän määrän vaikkapa men-subureita, niin riittävän väsyneenä men-lyönnin on pakko tulla rennosti ja pakottamatta => oikein, koska ei enää pysty jäkittämään. Toki, vielä enemmän näistä toistoista saa irti, jos huolehtii perusasioista _jokaiseen_ toistoon: jalat suoraan, vasen kantapää irti, vasen kämmen kiinni kahvassa, miekan heilautus aina pään yläpuolelta, miekan kärjen vauhti kiihtyy loppuun, ryhdikäs kiai. Mutta kun oikein tosissaan tekee, niin jo 10 toistoa pitäisi aiheuttaa sykkeen nousemista.

    3.1. käytiin vierailemassa Porin kendoseuran luona. Porilaisten tilat on todella hienot, heillä on perinteisellä japanilaisella tavalla jousitettu lankkulattia heidän omassa dojossaan, joka antaa erinomaiset puitteet kendon tekemiselle. Päivä oli pitkä ja otti niin sanotusti mehut pois, mutta oli toisaalta antoisa päivä. Omaan projektiini suorittaa 5. dan tuli samoja eväitä mitä saatiin jo meidän omalta joululeiriltä, mutta tuolla järjestetyissä harjoitusgraduissa meni kyllä vielä pahemmaksi möhlinnäksi kuin edellisellä oikealla yrittämällä. Saas nähdä – alunperin ajattelin, että jos viidellä yrityksellä saisi vitosen suoritettua, mutta nyt pitänee laittaa tavoite, että sen saa suoritettua ennen kuin täyttää 55 vuotta – eli kymmenen vuoden sisään. Joka tapauksessa kiitokset Kari Ruuhilahti kyoshi 7. dan ja Henri Korkalainen 6. dan ohjauksesta sekä tietty koko treeniporukka hienosta päivästä!

    Yksi pieni detalji muistiin jalkatyöstä. Poridojossa kuulee todella hienosti, jos jalkatyö on kunnossa – fumikomi pamahtaa ihan omalla taajuudellaan ja kun tuolla kuulosteli ihmisten fumikomeja, huomasi selkeät erot. Oman fumikomin sai paranemaan sillä, että muistaa ponnistaa vasemmalla jalalla koko suorituksen ajan. Jos ponnistuksen lopettaa liian aikaisin, tulee askeleesta pelkkä loikka eikä painopiste varsinaisesti siirry eteenpäin => liike ei jatku eikä fumikomi kuulosta oikealle.

    Tästä on hyvä aloittaa kendovuosi 2026. Muutamia täkyjä alkuvuoteen:

  • Uusia vyöarvoja Seinäjoelle – ja vähän muuallekin!

    Kendovyökokeet pidettiin 9.12.2025, Joupin koululla. Onnea!

    • Linus Sandelin, Vaasa, 6. kyu
    • Roope Koskela, Seinäjoki, 6. kyu
    • Martin Wikström, Seinäjoki, 6. kyu
    • Aleksi Maunumäki, Kokkola, 5. ja 4. kyu
    • Minna Latva-Somppi, Kokkola, 4. kyu
    • Neea Erola, Seinäjoki, 3. kyu

  • Kendon kyu-kokeet erit. 6. kyu

    Kendossa kuten monessa muussakin japanilaisessa lajissa judosta kukkien asetteluun ja teeseremoniaan käytetään harrastajien tasoluokittelua. Kendossa on kansallisesti käytössä kyu-tasot aloitteville sekä sitten dan-arvot kansainvälisesti. Jälkimmäisiä on 8 ja nämä ovat yhteisiä kaikille kv-kendoliiton jäsenistöille (Euroopan kendoliitto EKF, Suomen Kendoliitto). Ajantasaiset säännöt löytyvät Kendoliiton sivuilta. Kuten dokumentissa todetaan, graduointisäännöt ohjaavat sekä harrastajaa että ohjaajia sekä seuroja.

    Ensimmäinen taso (vyö) on 6. kyu. Näyttökokeessa tulee esittää suburit, peruslyönnit ja kirikaeshi, joko ilmaan tai sitten parin kanssa. Kaikilla tasoilla on hyödyllistä kerrata, mitä raati arvioi:

    1. Reiho (kumarrukset, sonkyo, käyttäytyminen ja ulkoasu)

    2. Kamae (ryhti, jalkojen asento, käsien/shinain asento ja katse)

    3. Ki-ken-tai-icchi (yhdenaikaisuus)

    4. Zanshin (tarkkaavaisuus, valmius)

    5. Liikkuminen (jalkatyö, kehonhallinta ja lyönnit: alemmissa kyu-arvoissa käsien liikkeen on oltava isoa ja ylemmissä kyu-arvoissa lyöntien on oltava täsmällisiä)

    6. Kokelaan fyysiset ominaisuudet (lähtötasoon vaikuttavat tekijät kuten ikä ja vammat)

    7. Edellisen kyu-arvon vaatimusten hallinta

    Reiho

    Kun kumarretaan raadille tai parille, pidetään katsekontakti, taitetaan lonkasta asti selkä suorana n. 15° kulmassa. Ei siis nyökkäillä tai tuijoteta varpaita. Miekka pidetään rennosti vasemmassa kädessä, jotta kärki ei nouse kumartaessa. Kun tehdään kamae kata eli otetaan miekka esiin, on tärkeää, että miekka otetaan samalla kun mennään sonkyoon, sonkyossa polvet ovat vaaterissa ja että kun sonkyosta noustaan, ei vispata shinaita ympäriinsä vaan se pysyy paikallaan suhteessa vartaloon == kamaessa.

    Kamae

    Kun ollaan kamaessa, pidetään rinta rottingilla ja olkapäät alhaalla, pää pystyssä. Molemmat jalat osoittavat suoraan eteen, vasemman jalan kantapää on irti lattiasta (ja pysyy irti kun liikutaan). Vasen käsi on vähän oman navan alapuolella, miekan kärki pysyy oman rintalastan kohdalla, miekka on keskilinjalla (keskiviiva – kulkee oman navan ja nenän välissä). Katse on eteenpäin – jos sinulla on pari, niin parin kasvoihin, ei parin shinaihin.

    Ki-Ken-Tai-Icchi

    Ki = mieli, Ken = miekka, Tai = keho ja Icchi = yhdessä! KKTI on laaja ja tärkeä käsite kaikissa japanilaisissa miekkalajeissa, mutta kendon kyu-kokeiden viitekehyksessä on olennaista, että jalat (keho) kädet (miekka) ja huuto (kiai, ki) ovat yhdessä. Eli esim. lyödessä perus-men tobikomiashilla, tallaus, leikkaus ja huuto ovat yhtäaikaa perillä!

    Zanshin

    Kaikki kendon suoritukset alkavat ja päättyvät kamaehin. Esimerkiksi peruslyöntejä tehdessä, tekeminen ei saa päättyä osumaan, vaan kiain tulee jatkua osumasta aina läpimenoon sekä kääntymiseen jälkeen kamaen ottoon. Vasta tuolloin men on suoritettu. Zanshinilla kuten kkti:llä yllä on myös syvällisemmät merkityksensä, mutta jotta tuohon päästään, pitää perusteet olla kunnossa. Itseasiassa on hyödyllistä lukea kkti päinvastaisessa järjestyksessä – 1. kehon pitää olla kunnossa jotta 2. miekka voi leikata ja 3. henki näkyä tekemisessä, yhdessä.

    Liikkuminen

    Kaksi edellistä kohtaa perustuvat liikkeeseen. Jalkatyön osalta 6. kyun kokeessa olisi hyvä osoittaa, että erilaiset jalkatyöt eroavat. Esim. kun aloitetaan, kamaekata suoritetaan ayumiashilla (vuoroaskeleet). Subureissa käytetään okuriashia (miekka leikkaa samaa tahtia vasemman jalan kanssa, vasen jalka ei ohita oikeaa). 6. kyulla riittää, että yritetään tobikomiashia eli että lyönti ja oikea jalka on perillä yhtäaikaa kiain kanssa. Lisäksi olisi hyvä, jos lyönnit eroavat toisistaan selkeästi – men ja kote ovat eri korkeuksilla, men tulee keskeltä, sayumenit kulmassa. Vasen käsi vie miekkaa, men lyönnit ovat riittävän laajoja (vasen käsi käy ainakin otsan yläpuolella.

    Fyysiset ominaisuudet

    Jos on esim. polvissa kremppaa, ei ole mitään syytä rikkoa niitä lisää menemällä sonkyoon. Mutta raati ei voi tietää, joten ilmoita siitä etukäteen raadin jäsenelle. Tuolloin esim. kamae katan voi hyvin tehdä seisaaltaan.

    Edellisen kyu-kokeen sisältö

    Reiho, kamae, kkti, zanshin, ashisabaki – nämä kaikki ovat edelleen arviointiperusteita, riippumatta tasosta.

    Vyökoe Seinäjoella

    Seura vahvistaa päivämäärän ja kellonajan pian, seuraa kanaviamme. Todennäköisesti pidetään joulukuun puolessa välissä, kyuarvoille 6.-2. kyu. Tervetuloa!

    Fediverse -reaktiot