Avainsana: korkalainen

  • 2026 käynnistetty, 2026 suburia tehty

    7.1. oli kauden ensimmäiset kendotreenit Seinäjoella, jonka kunniaksi tehtiin 2026 suburia porukalla pidemmissä ja lyhyemmissä pätkissä. Hattua päästä koko porukalle, hienoa sinniä oli aistittavissa, vaikka laskun pitäminen oli vähän haastavaa. Pitkät toistosarjat ovat melko perinteinen tapa opettaa kendoa – ajatus on, että kun tekee riittävän määrän vaikkapa men-subureita, niin riittävän väsyneenä men-lyönnin on pakko tulla rennosti ja pakottamatta => oikein, koska ei enää pysty jäkittämään. Toki, vielä enemmän näistä toistoista saa irti, jos huolehtii perusasioista _jokaiseen_ toistoon: jalat suoraan, vasen kantapää irti, vasen kämmen kiinni kahvassa, miekan heilautus aina pään yläpuolelta, miekan kärjen vauhti kiihtyy loppuun, ryhdikäs kiai. Mutta kun oikein tosissaan tekee, niin jo 10 toistoa pitäisi aiheuttaa sykkeen nousemista.

    3.1. käytiin vierailemassa Porin kendoseuran luona. Porilaisten tilat on todella hienot, heillä on perinteisellä japanilaisella tavalla jousitettu lankkulattia heidän omassa dojossaan, joka antaa erinomaiset puitteet kendon tekemiselle. Päivä oli pitkä ja otti niin sanotusti mehut pois, mutta oli toisaalta antoisa päivä. Omaan projektiini suorittaa 5. dan tuli samoja eväitä mitä saatiin jo meidän omalta joululeiriltä, mutta tuolla järjestetyissä harjoitusgraduissa meni kyllä vielä pahemmaksi möhlinnäksi kuin edellisellä oikealla yrittämällä. Saas nähdä – alunperin ajattelin, että jos viidellä yrityksellä saisi vitosen suoritettua, mutta nyt pitänee laittaa tavoite, että sen saa suoritettua ennen kuin täyttää 55 vuotta – eli kymmenen vuoden sisään. Joka tapauksessa kiitokset Kari Ruuhilahti kyoshi 7. dan ja Henri Korkalainen 6. dan ohjauksesta sekä tietty koko treeniporukka hienosta päivästä!

    Yksi pieni detalji muistiin jalkatyöstä. Poridojossa kuulee todella hienosti, jos jalkatyö on kunnossa – fumikomi pamahtaa ihan omalla taajuudellaan ja kun tuolla kuulosteli ihmisten fumikomeja, huomasi selkeät erot. Oman fumikomin sai paranemaan sillä, että muistaa ponnistaa vasemmalla jalalla koko suorituksen ajan. Jos ponnistuksen lopettaa liian aikaisin, tulee askeleesta pelkkä loikka eikä painopiste varsinaisesti siirry eteenpäin => liike ei jatku eikä fumikomi kuulosta oikealle.

    Tästä on hyvä aloittaa kendovuosi 2026. Muutamia täkyjä alkuvuoteen:

  • Godan jäi haaveeksi

    Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 5.10.2025 perinteisellä Helsingin syysleirillä pääsin ensimmäistä kertaa yrittämään 5. danin graduointia. Nyt jos ihan rehellisiä ollaan, niin munille meni ja vaikka kuinka katsoo videota uudestaan ja uudestaan, on hankala kaivaa juurikaan onnistumisia mutta sitäkin enemmän puhtaita mokia. Heti ensimmäisessä iskujen vaihdossa 503 näytti minulle (504), kumpi alkaa ottelua viemään. Vaikka seuraavassa iskujen vaihdossa sain menin perille, yllätyin, ja menin sitten typerehtimään zanshinin täysin. Loput jitsugista meni sitten puhtaasti reaktiivisesti. Syitä on monia, joillakin enemmän merkitystä, joillakin vähemmän, osaan pystyy jopa vaikuttamaan. On kiusallista katsoa itseään, kun lepuuttaa kantapäätään maassa. Jos kamae ei ole kunnossa, ei voi tehdä semeä, ja jos ei ole semeä, ei ole oyoa.

    Seuraava jitsugi ei mene yhtään paremmin. Se vähäkin itsevarmuus mikä oli vielä ennen ensimmäistä jitsugia oli hävinnyt typerehtimisen takia tuuleen ja tekemisestä huomaa, että yritin ajatella kun olisi pitänyt antaa soittaa. Mutta tuohon ei enää paukut piisannut. Jo ensimmäinen tilanne näyttää tilanteen karmeuden, enkä oikein saa itseäni enää vauhtiin. Edelleen tekeminen on äärimmäisen reaktiivista eikä minun yritykset semeen ihan hirveästi tehneet vaikutusta – ja syystä!

    Verrattuna siihen, kun menin sössimään 4. danin yritykset kahteen kertaan, niin nyt ei tunnu läheskään niin pahalta. Tiesin jo mennessä, että vaatii ns. hyvän päivän, että menee ykkösellä sisään – 5.10. ei todellakaan se ollut. Tein sen, mihin pystyin, se ei ollut (lähellekään) tarpeeksi, mutta sitä se on. Seuraava mahdollisuus 5. danin graduun olisi jo 17.-19.10. Tukholmassa ja esimerkiksi tekemiseen saisi varmasti sisältöä Mika Kankaisen ja Henri Korkalaisen leirillä 24.-26.10. Joka tapauksessa minun hupiluvat hupenee meidän omaan leiriin marraskuussa, jossa ohjaamassa Mikko Salonen ja Susanna Porevuo Helsinki KKTI:stä, joten siellä pitää yrittää näyttää, onko saanut korjattua tekemistä.

    Seuraava todennäköinen mahdollisuus graduoida on Brysselissä vuosittaisen tuomariseminaarin yhteydessä. Pitää seurata EKF:n kalenteria ja tutkia mahdollisuuksia. Mieluiten tekisi tietty Suomessa gradun, koska just näiden tyyppien kanssa on tehty ja harrastettu tässä mennävuodet – vaikka arviointikriteerit tietty samat on paikasta ja raadista riippumatta. Joka tapauksessa godan gradut on harvinaista herkkua, joten ennen seuraavia Suomi-graduja tullee mahdollisuuksia, joihin pitänee osallistua.

    No niin, leuka rintaan ja tsukia vastaan! Onnittelut gradunsa menestyksellä läpäisseille, ganbatte meille jotka jättivät vielä toivomisen varaan ja tietty iso kiitos järjestäjille FKA:lle ja KKTI:lle erinomaisesta leiristä!

    Ehkä se parhain osa vaikka vähän jää kevyeksi (kuvakaappaus videosta https://youtu.be/sbEluTQxTAk?t=236)
  • Kendopäivä 8.3.2025

    Henri Korkalainen 6. dan tulee pitämään meille päiväleirin. Tervetuloa mukaan! Aloitetaan kello 10 12, lopetellaan kun ollaan valmiita, mutta kuitenkin kello 18 mennessä. Tarvitset bogun ja FKA:n lisenssin ja vakuutuksen. Ilmoittautuminen Holvin kautta, linkki.