Kendo – ukk

Vuosien varrella on tullut vastaan muutamia kysymyksiä liittyen kendoon, ohessa uusilta harrastajilta tyypillisempiä vastauksineen. Askarruttaako sinua jokin asia kendossa? Kysy ihmeessä! Meidät tavoittaa meilitse ( infoätkendoseinajoki), Facebookissa (fb.com/kendoseinajoki), Twitterissä @kendo_sjk) jne.

 

Mitä harrastaminen maksaa?
Peruskurssi maksaa 80 €, ja sillä jumppaa noin kolme kuukautta. Junioriryhmän treenit maksavat 50 € syksy/kevät. Peruskurssin jälkeen maksut koostuvat seuraavasti: Sei Shin Ken Kai ry:n jäsenyys 20 € /vuosi, FKA:n jäsenyys ja vakuutus vuodeksi 50 €. Lisäksi harjoitusmaksu, jolla katetaan salivuokrat 40 € / kevät/syksy. Kyu-graduoinnit maksavat 20 € / hyväksytty näyttökoe.

Mitä varusteita tarvitaan?
Alkuun verryttelyhousut ja t-paita. Ensimmäinen hankinta on oma shinai, noin 30-40 €. Peruskurssin jälkeen tulee ajankohtaiseksi hankkia hakama ja keikogi (tumman sininen harjoitusasu) sekä bokuto (puumiekka). Noin vuoden sisään hankittavaksi tulee bogu (suojavarusteet), lisäksi kodachi (pieni puumiekka). Bogun kanssa voidaan hajoirtella parin kanssa täydellä teholla ja lopulta myös sparrata.

Mitä varusteet maksavat?
Shinait 30-40€ kpl, Shinait ovat kulutustavaraa, joten uusia joutuu hankkimaan 1-3 vuodessa.
Harjoitusasu maksaa 130-200 €. Suosittelen puuvillaisia varusteita, ovat siistimmän näköisiä. Harjoitusasu kestää käyttöä melko pitkään, omani ovat palvelleet  jo 8 vuotta.
Bokuto ja kodachi, eli puumiekat, näitä tarvitaan kendo katan harjoittelussa. Bokuto maksaa yleensä n. 40 €, kodachi sitten 30 €. Näitä ei tarvitse uusia.
Bogu, eli suojavarusteet maksavat alkaen 300 € ylöspäin. Bogut ovat myös kestävää kamaa, lähinnä kuluvia osia ovat kiinnitysnarut eli himot ja kotet eli hanskat – kämmenpuolen nahka kuluu aikanaan.

Onko kendo vaativaa?
Kendo on yksinkertaista. Sallittuja lyöntikohteita on neljä, joista yksi on pisto. Lajin perusteet tulevat selville parin ensimmäisen harjoituskerran jälkeen. Sitten niitä yritetään toteuttaa. Tarkoitus on, että aina pystyisi tekemään vähän paremmin kuin edellisellä kerralla.

Miten harjoitukset kulkevat?
Aluksi lämmittelyitä ja verryttelyitä porukalla. Sen jälkeen serets ja aloitusmuodollisuudet. Seuraavaksi harjoitellan ashisabakia eli jalkatyötä, sitten subureita (lyöntejä ilmaan). Sen jälkeen tehdään parin kanssa perusharjoitteita, mm. kirikaeshia. Treenien loppuun on sitten vuorossa uchikomi (lyöntejä parin eli motodachin avaamiin paikkoihin), kakarikeiko (hyökkäysharjoittelu) ja jigeiko (vapaa harjoittelu). Aivan viimeiseksi tehdään vielä yksi kirikaeshi.

Miksi käytetään japanilaisia termejä?
Kendo on alkuaan japanilainen laji. Japanilaisten valmentajien käyttämä kieli on vakiintunut käyttöön läpi maailman. Tämä helpottaa, jos harjoittelijat/valmentajat ovat eri kielisiä – harjoitteiden nimet yms ovat ytheisiä.

Pitääkö olla hyvä kunto?
Ei tarvitse. Kendo ei vaadi mitään aiempaa liikunnallista taustaa. Kunto kohenee tehdessä.

Sattuuko se?
Ei satu. Toki kote-lyönnit (lyönnit ranteeseen) saattavat alkuun olla epämiellyttäviä, mutta siihen tottuu.

Onko kendo turvallista?
On. Harjoitukset ja varusteet suojaavat erinomaisesti. Satunnaisesti saattaa tulla mustelmia hyökkäysten osuessa ohi suojavarusteiden, mutta vakavampia vammoja ei oikeastaan käy.

Miksi siinä huudetaan?
Huutamisella on suora yhteys hengittämisen kautta lyönnin tehokkuuteen. Käytännössä kun huutaa palleasta asti lyönnissä, saa keskivartalon korsettia käytettyä tehokkaaseen lyöntiin.

Minkä takia lyönneissä tallataan?
Tallaus palvelee kahta tarkoitusta – se tuo lyöntiin leikkaavaa voimaa ja lisäksi mahdollistaa läpimenon kiihtyvällä tahdilla.

Kuinka kovaa kuntoa kendo vaatii?
Kunto kehittyy harjoitellessa. Jos tähtäys on maajoukkuerinkiin osallistumisessa, niin silloin on suositeltavaa tehdä myös kehonhuoltoa, juoksemista, uintia yms. oman harjoittelun lisäksi.

Harjoitellaanko kendossa sekaryhmissä?
Kyllä. Meidän seurassamme ala-asteikäiset juniorit harjoittelevat omassa ryhmässään, muuten treenaataan kimpassa. Shinai tasoittaa tilannetta aika hyvin, joten erikokoiset ihmiset pystyvät mielekkäästi harjoittelemaan keskenään.

Onko kendossa pakko kilpailla?
Se ei ole pakollista, mutta suositeltavaa. Kisoihin osallistuminen on hyvä tapa saada palautetta omasta tekemisestä. Lisäksi kilpailuissa tarvitaan avustajia, esim. ajanottajia, pöytäkirjanpitäjiä jne.

Mitä varten kendossa on vyöarvot?
FKA:n kyu-vyöarvot muodostavat opetusrungon 1. daniin asti. Kyu-arvojen merkitys on siinä, että opetetut asiat tulevat hyödyllisessä järjestyksessä ja valmistavat 1 danin kokeeseen. Kyu-arvot ovat kansallisia, dan-arvot kansainvälisiä. Leireillä harrastajat jaetaan yleensä vyöarvojen mukaan eri ryhmiin. Lisäksi joissain kilpailuissa on eri luokat vyöarvojen mukaan, esim. suomessa kyu-cup ja dan-cup.

 

About Markus Ojala

3. dan kendo.